Eräs etevä kansanperinteen kuvaaja – A.O. Väisänen
Eräs etevä kansanperinteen kuvaaja – A.O. Väisänen
A. O. Väisänen (1890-1965) oli kaiken muun ohella nerokas
valokuvaa. Se käy ilmi Museoviraston
taannoin sivuillaan julkaisemasta laajasta Väisäs-kuvastosta. Kiitos siitä!
*
Wikipedia kertoo hänen työnsä ja toimensa tiiviisti:Armas Otto Abraham (Aapo) Väisänen (9. huhtikuuta 1890 Savonranta – 8. heinäkuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen etnomusikologi ja musiikkitieteen professori, joka tutki erityisesti suomalais-ugrilaista kansanmusiikkia . – Kuva: Väisänen työnsä parissa 1913 paljasjaloin (rajattu osakuva): https://commons.wikimedia.org/wiki/File:AOVaisanen.jpg
Väisänen hoiti Helsingin yliopistossa musiikkitieteen dosentuuria vuosina 1940–1956 ja professuuria vuosina 1956–1959. Hän hoiti luottamustehtäviä mm. Kalevalaseurassa (puheenjohtaja vuosina 1942–1962) ja Suomen musiikkitieteellisessä seurassa (puheenjohtaja vuosina 1951–1965).
Väisänen loi Yleisradion väliaikamerkin.
”Hänen musikaalisuutensa huomattiin jo varhain, kun kanttori
otti hänet kirkkoon polkemaan urkuja ja johtamaan veisuuta. Kansakoulussa häntä
pidettiin lahjakkaana, ja opettajan toivomuksesta hänet lähetettiin Savonlinnan
lyseoon. Hän opetteli omin päin soittamaan viulua ja alkoi lähetellä pieniä
sävelmäkeräelmiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan.”
Jo näistä varhaisista taipumuksen osoituksista ilmenee
verrattoman lahjakkuuden osuus hänen urallaan.
– Ja kaiken tuon lisäksi hän harjoitti kansatieteellisiä tallennuksia,
niin kameraan kuin äänitallenteisiin.
Näistä kuvallisista aarteista saamme nyt siis nauttia, olkaa
hyvä.
*
Museoviraston tutkija Jaana
Onatsu esittelee Väisäsen kuvien elämyksellistä puolta täällä,
Kamera-lehden parin vuoden takaisessa artikkelissaan: ”Hiljainen haltioituminen”. Juuri tuollainen aito, tilanteessa ilmenevä
tunnesyvä osallistuminen kuvastuu niin Väisäsen kuvaamista henkilöistä, kuin
kohtaamisista tallentuneita kuviakin. Voi siis sanoa, että Väisänen on päässyt
samoille aaltopituuksille kuvattaviensa kanssa.
”Meillä on ehkä monellakin
elämyksiä kansanlaulajain ja soittajain hiljaisesta haltioitumisesta”, hän
kirjoitti matkastaan.
Kuva: Kanteleensoittaja Miinan Domi 1917. Kuva: A. O. Väisänen / Museoviraston Kuvakokoelmat (KK3015:32)
*
Toinen kanteleen veteraani on Teppana Jänis, Suistamosta. Hänen soitossaan ja kalevalaisiin mytologioihin yltävät sammuneet silmänsä puhuttavat katsojaa vielä tänäänkin. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/small/KK11/KK1166_12.jpg
Teppana
Jänis soittaa kannelta, Koirinoja, Impilahti, 1910-luku, kuvaaja: A.O.
Väisänen. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1166_12
Varhaisempi
kuva Teppana Jäniksen soitannosta vuodelta 1909 ehkä Suistamolta, ei ajoituksen
puolesta voi olla Väisäsen, mutta siinäkin on samaa maagista sointia: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK4878_927
*
Poika opettelee soittamaan ruokohuilua, Samara, Venäjä, 1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_97
*
Kotiseudulta:
"Torikivi", huipulla seisoo talon isäntä Antti Käyhkö, Savonranta 1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_25
Maanviljelijä
Heikki Käyhkö poikineen soittopuuhassa, Hankavaara Savonranta 1911; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_22
Naisia
talon rannassa, tuokiokuva Orivirran Kääpäsaaresta, Vuokala Savonranta, 1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_15
Tahvo
Tornin omatekoinen mökkiasumus Kaitajärven rannalla kesällä, Vasaroi Savonranta
1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_17
Kalanpyytäjä
ja erakko Ulla Tervo rakentamansa hökkelin edustalla, Savonranta 1911; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_19
Maailmalla:
Kansanperinteen
kerääjät Anna Raudkats ja A. O. Väisänen kylätiellä, Rusovo Setumaa Viro, 1913
tai ehkä 1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_83
Eläytymistä:
Nestori
Hemmo morsiamen ja A. O. Väisänen sulhasen puvussa, Tsaltseva Setumaa Viro, A.O. Väisäsen tutkimus- ja
keruumatkat Virossa vuosina 1912-1914. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_43 *
Väisänen saa arkisiin askareisiin outoa lumoa:
Väisänen saa arkisiin askareisiin outoa lumoa: Hän teki etnomusikologisia tutkimuksia mordvalaisten parissa entisen Samaran kuvernementissä kesällä 1914, juuri niihin aikoihin kun Suuri sota syttyi (I maailmansota).
Nainen
pesee joen rannalla pyykkiä, Samara, 1914,
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_63
*
Sotaan lähtö, kesä 1914Kasvintoverit hyvästelevät ennen sotaanlähtöä, Vetshkanovo, Buguruslan, Samara, Venäjä, 1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_115
Sotilasta saatetaan eropaikalle, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_113
Sotilas suutelee lastaan hyvästiksi, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_114
Miehet hevoskärryillä lähtemässä kotikylästä sotaan, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_116
Sotilaat taipaleella kohti Buguruslania, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_117
Kaksi sotilaiden vaimoa, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_45
Miesten lähdettyä:
Kirkkopiha, Samara, 1914, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_6
*
Paimenessa
Paimenpoika soittaa huilua karjan levätessä, Kattila Sumajoki Inkeri, Venäjä, 1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK128_32a
Lampaat ja lehmät lepäävät puiden katveessa Sumajoen rannalla, https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK128_31
*
SoitotNuoret tanssimassa balalaikan säestyksellä, Setumaa Viro 1912; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_41
Tanssijuhla "kirmaskit" Värskajoen rannalla, Setumaa 1912-1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_122
*
Kanteleensoittaja Jaakko Kulju, Suojärvi 1917; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_43
Hilippä
Wornanen (Hilppa Vornanen) soittaa kannelta, Ristisalmi Korpiselkä 1910-luku; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1166_22
Liisa
Pessi soittaa pukinsarvella, Kaukola 1910-luku; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1166_4
Runonlaulaja
Iivana Härkönen, Äimäjärvi Suistamo 1917;
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_33
Iivo
Härkösen äiti - Matrona Jyrkinen - leipoo piiraita, Äimäjärvi Suistamo 1917; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_34
Itkijänainen
itkee kuollutta miestään ristin juurella, Lobotka Värska Setumaa Viro
1912-1914; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_121
laulaja
Helo Rämäsk ja nuoripari lepäämässä heinänteon aikaan, Nehikoma Vory Viro 1912;
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK127_34
*
Nuoret
kisaavat sillalla, Ägläjärvi Korpiselkä 1917; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_5
Matka
rajalle; venettä uitetaan rannalta käsin kosken - Aittokoski - viertä ylös.
Suomussalmi Kainuu 1918; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_79
*Matjoi Plattonen, Suistamon Loimolasta - itkijä
Matjoi
Plattonen (Mat'oi Plattone), etevä itkijä Suistamon Loimolasta, Muuanto
1910-luku: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1166_19
Matjoi
Plattosen Unkarin matkalta, Unkari 1928; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_63
Arvostetun
itkijän Matjoi Plattosen hautajaiset, Suistamo 1928; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK3015_67
*
Kerjäläiseukko palaa kirkosta, Samara, 1914. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK119_7
*
Olga
Karvonen, 10-vuotias karjalaistyttö, Suurijärvi Kiestinki Vienan-Karjala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_30*
Sotakutsuntaan lähtö kotikylän rannasta, Oulanka Ruva Vienan-Karjala, Venäjä 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_10
Nuori
vaimo itkee miehen lähdettyä kutsuntoihin, Oulanka Ruva Vienan-Karjala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_11
Hedos
Porotkin, Laitasalmi Oulanka 1915;
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_23
Palaka-neito
istuu rantaniityllä, Uhtua (Kalevala) 1915;
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_35Neito Iso Ivana, Vaarakylä Kiestinki 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_29
*
Näkymä Knäžöin kylän rannalta Vienanmerelle päin, Viena 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_2
Lpohetki
taipaleella Vaarakylän ja Suurijärven välillä, Kiestinki Vienan-Karjala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_31
*Isoäiti itkee hautaa umpeen luotaessa, Vuokkiniemi Vuonninen, Vienan-Karjala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_37
*
Nuori
nainen Joukenie, yksi A. O. Väisäsen kyyditsijöistä ja soutajista. Uhtua
Vuokkiniemi Vienan-Kajala 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_48 *
Nuoriso kisailee Uhutjärven rantatörmällä, Uhtua Vienan-Karjala 1915: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_47
*
Sotakutsuntaan
lähdössä olevat Aleksi Seredin ja Simo Saikko, Oulanka Ruva Vienan-Karjala
1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_9 *
Jamani Paavila, yli 100-vuotias runonlaulaja, vuoteellaan, Uhtua Vienan-Karjala, Venäjä 1915; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/SUK129_41
*
Katso
Koko
A.O. Väisäsen 450 kuvaa käsittävä kokoelma kuvasarjana täältä:
Ensimmäisestä
viimeiseen kuvaa: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/quicksearch/page:1*
PS.:
Larin Paraske ei ollut ainoa ”julkkis” itkijä-laulaja kansanperinteen esitätjä.
Myös
edellä mainittu itkijämestari Matjoi
Plattonen sai osansa julkisuudesta 1920-luvulla:
Wikipedia
kertoo Plattosesta;”Matjoi Plattonen (6. joulukuuta 1842 Suistamo – 28. syyskuuta 1928 Suistamo) oli kuuluisa itkuvirsien taitaja Suistamon Loimolasta. Häntä arvostettiin kovasti 1900-luvun alkupuolella karjalaisesta kansanruonoudesta innostuneissa akateemisissa piireissä. Hänestä käytettiin usein nimeä ”Karjalan äiti”. Plattonen esiintyy myös vuonna 1920 valmistuneessa, Suojärven häärituaaleja esittelevässä elokuvassa Häidenvietto Karjalan runomailla. Matjoi Plattonen herätti huomiota paitsi laajalla itkuvirsiohjelmistollaan ja kyvyllään sepittää uusia itkuja, myös luontevan varmalla ja vapautuneella esiintymisellään.
Plattoselle
pystytettiin muistokivi Suistamon kirkonkylään ennensotia, mutta vuonna 1941
suomalaiset sotilaat löysivät kiven tahallisesti kaadettuna ja särkyneenä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matjoi_Plattonen*
Museoviraston kuvakokoelmat;
Runonlaulaja
Matjoi Plattonen lauloi kuningas Haakonille ja presidentti Relanderille
Kaivopuistossa. Kuningas
Haakonin vierailu 2-4.6.1928, Relanderin oik. puolella A. Tulenheimo ja E. v.
Frenckell; https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19551228_182
Vasemmalla
puhetta pitää kaupunginjohtaja Antti Tulenheimo, kuningas Haakon VII,
presidentti Relander; Helsinki 3.6.1928: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19551228_189
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/quicksearch/page:1https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:aihe_toimija/value:%22Plattonen+Matjoi%22
*
Kuvahaku; Matjoi Plattonen; https://www.google.fi/search?biw=1920&bih=911&tbm=isch&sxsrf=ACYBGNQNdFpOZrrv8IFtQ4h5qGvNm0_FmQ%3A1568044560184&sa=1&ei=EHZ2Xb76CoeHwPAPzI-poAg&q=matjoi+plattonen&oq=matjoi+plattonen&gs_l=img.12...0.0..13570...0.0..0.0.0.......0......gws-wiz-img.mcsjpyEsibs&ved=0ahUKEwi-woGYjcTkAhWHAxAIHcxHCoQQ4dUDCAY#spf=1568044574609
*
”Karjalan
äidistä”; http://www.elore.fi/arkisto/2_06/mst2_06.pdf
Karjalan
Sivistysseura; Karjalan heimo, muistokirjoitus Matvei Plattosen jälkeen; http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1948_11-12_120.pdf
Viena-Aunus
1935, patsashanke: http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/VA1935_08-09_006.pdf
Kommentit
Lähetä kommentti